Punkit, amebat, flagellantit ja miljardit muut mikro-organismit hyödyntävät ihmistä elinympäristönään, ravinnonlähteenään sekä liikkumisvälineenään. Ihmisekosysteemiin kuuluu noin tuhat hämähäkkieläintä, amebaa ja sienieliötä sekä sata miljardia bakteeria ja kymmenen miljardia solua. Jokaista ihmiskehon solua kohti on kymmenen mikro-organismia: olemme vähemmistössä omissa kehoissamme.
Jos ensimmäisenä tulee mieleen taudinaiheuttajat, unohtaa, että mikrobiologialla on elintärkeitä toimintoja. Aikuisen noin kahden neliömetrin laajuisella ihon alueella elää jopa miljoona bakteeria neliösenttimetriä kohti, mikä suojaa ihoa ulkoisilta haittatekijöiltä. Ruuansulatuskanavamme limakalvon (alueeltaan noin neljäsataa neliömetriä) mikrobi-populaation tehtävänä on jakaa ja imeyttää nauttimamme ravinnon ravintoaineet sekä stimuloida immuunipuolustusjärjestelmäämme. Tämä “seuralaistemme” moninaisuus varmistaa, että olemme balanssissa, toisin sanoen sen, että pysymme terveinä. Mikrobiomi – kaikki elävän olion mikro-organismit – on lääketieteellisen nykytutkimuksen kiintopisteessä.
Kotitalous elinympäristönä
“Ihmisekosysteemin” koti tarjoaa mielenkiintoisen elinympäristön muille eläville olioille. Kotitaloutemme seuralaiset alkoivat asettua seuraksemme hyvin pian ensimmäisten luolaihmisten myötä. Vaikka varsinaisia koteja on rakennettu vain noin kahdenkymmenen tuhannen vuoden ajan – hyvin lyhyen aikaa geologisen historian saatossa – ihmisten oli pian pakko sopeutua näihin erityislaatuisiin, lähes äärimmäisiin elinympäristöihin.Erään arvion mukaan kotitalouksien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 640 000 neliökilometriä. Tämä vastaa suunnilleen Ranskan valtion aluetta. Vasta viime vuosina tieteen piirissä on alettu pohtia tarkemmin “kotitalousekosysteemiä” ja ensi kertaa tutkia sitä tiiviimmin. Esimerkkinä mainittakoon, että eräässä tutkimuksessa tutkittiin viidenkymmenen talon ja kotitalouden hyönteiskolonisaatiota Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Tutkimuksessa asuinhuoneista, kellareista ja ullakkotiloista kerättiin yli kymmenen tuhatta hyönteistä, joiden joukossa oli noin 750 eri lajia.
Elinympäristönä kotitaloudessa vallitsee äärimmäiset olosuhteet, joita ei juuri löydy luonnosta: vähän tai ei ollenkaan kasveja, kuivuutta ja niukat ravintovarannot. Pölynimurit, puhdistusaineet ja myös tuholaistorjunta-aineet lisäävät painetta evoluution kehitykselle. Tällaisten olosuhteiden vallitessa vain erityisen hyvin sopeutuneet lajit, kuten vaaksiaishämähäkit, pölypunkit tai sokeritoukat voivat selvitä pidemmällä tähtäimellä. Luteista, joiden otaksuttiin teollistuneissa valtioissa kuolleen lähes sukupuuttoon viime vuosisadan puolenvälin tienoilla DDT:n ja muiden hyönteismyrkkyjen käytön ansiosta, tuli myrkyille immuuneja muutaman vuosikymmenen saatossa, ja niiden määrä on jälleen kasvussa.
Mikrobiologia kotioloissa
Kaiken kaikkiaan mikro-organismit elävät myös kodeissamme. Osana “Kodin mikrobiomi projekti” -tutkimusta (Home Microbiome Project) seitsemää perhettä ja niiden kotitalouksia, joihin kuului kahdeksantoista henkeä, kolme koiraa ja yksi kissa, tutkittiin päivittäin kolmen viikon ajan ja saatiin selville, että niissä eli lähes kaksikymmentäkaksi tuhatta eri lajia mikro-organismeja. Mikrobiologisia “pesäkkeitä” eivät ole, kuten ennen oli usein tapana otaksua, WC-istuimet, vaan ovenkahvat, valokatkaisimet ja ennen kaikkea matkapuhelimet ja PC-näppäimistöt. Kosteat puhdistusrätit ja -sienet ovat täydellisiä kasvualustoja mikrobeille. On turha yrittää luoda steriilejä olosuhteita voimakkailla puhdistus- tai desinfiointiaineilla, sillä kilpailua mikrobeja vastaan ei voi voittaa. Desinfioiminen ei ainoastaan tuhoa tauteja aiheuttavia bakteereja, vaan myös muut mikrobit. Desinfioinnista huolimatta mikro-organismeja alkaa syntyä välittömästi sen jälkeen, ja nämä organismit sopeutuvat hyvin nopeasti sellaisiin olosuhteisiin, jotka ovat niille epämieluisia, mikä toisinaan johtaa siihen, että niille kehittyy vastustuskyky niitä vastaan kehitetyille desinfiointiaineille. Tällaista ilmiötä voidaan havaita muun muassa sairaaloissa, ja siihen viitataan käsitteellä “infektoiva laitostuminen” (infectious hospitalism).
Terve mikrobiomi
Mikrobitutkimuksen tulokset osoittavat, että mikro-organismien moninaisuutta ihmisekosysteemissä ja tämän kotitaloudessa voidaan pitää terveyden lähteenä. Vietämme töissä, kotona tai osittain vapaa-ajalla jopa 90 prosenttia ajastamme suljetuissa huoneissa, joiden mikrobieliökunta puolestaan vaikuttaa meihin. Kotitalouden terve mikrobiomi on siten tärkeä meille, ja näin voimme tehostaa sitä: säännöllinen tuulettaminen vähentää huoneiden ilmankosteutta, mikä estää homeiden muodostusta. Tuulettamisen myötä myös joukko hyviä bakteereja pääsee sisälle rakennukseen.
Alkuperäisesti ilmestynyt 18.02.2019: https://www.multikraft.com/fi/em-blogi/haus-und-garten/elaemae-ei-pysaehdy-ulko-ovelle/
